On ollut hienoa havaita ihmisiin liittyvän kilpailukyvyn nousu teknologisten ratkaisujen rinnalle silloin, kun todella halutaan olla omassa lajissa parhaita. Jo pelkkä ajatus koneoppimisesta muuttaa ihmisten työtä niin paljon, että iho nousee kananlihalle. Kun ihmisen työstä tulee uudistamista, työpaikoilla tarvitaan rutkasti lisää inhimillistä kilpailukykyä – ja ymmärrystä siitä, miten inhimillistä kilpailukykyä syntyy.
Mitä on inhimillinen kilpailukyky? – Se on ihmisissä olevaa tietoista ja tiedostamatonta kyvykkyyttä. Se on ihmisen mahdollisuudessa hyödyntää – ja oppia hyödyntämään – omia kognitiivisia tiedonkäsittelyprosessejaan yksin sekä yhdessä muiden ihmisten kanssa. Koneiden oppimisen rinnalla me ihmiset olemme edelleen valtavan potentiaalisia oppijoita. Ajattelu, muisti, mielikuvitus ja tietoisuus itsestä ovat esimerkkejä niistä ihmisen mielen taidoista, joista on tullut kovaa valuuttaa kilpailukykymarkkinoilla. – Ja niitä voi kehittää reflektiivisen oppimisen menetelmillä. Mutta jos ei treeniä, ei myöskään oppimista.
Kun sanotaan, että ketteryys ja potentiaali ovat yhä enemmän ihmisissä, missä se näkyy, jos näkyy? – Yksi idea on havainnoida, miten asiantuntijat sietävät epävarmuutta ja toimivat hankalissa tilanteissa päämäärätietoisesti asiakkaittensa kanssa. Tämä antaa viitteitä kyvystä myös pysähtyä, koska epävarmuuden kanssa ei selviä vain tekemisen moodissa. Toinen idea on havainnoida, miten yhteistyöverkostot toimivat, ja kuinka työkulttuurissa hyödynnetään ajattelun ja tunteiden informaatiota. Kumpikin tietolähde pysyy nimittäin hiljaa, jos vauhti on liian kova. Lähtökohta siis on, että inhimillinen kilpailukyky edellyttää syntyäkseen sekä tekemistä että pysähtymistä.
Usein inhimillinen osaaminen typistyy vain vuorovaikutusosaamiseksi. Ja ”vuorovaikutus” suomenkielisenä käännöksenä peittää alleen merkittävän asian inhimillisestä kanssakäymisestä. Erityisesti silloin, kun halutaan ketteryyttä ja potentiaalia, tarvitaan kanssakäymisen molemmat muodot so. yhdessä tekemistä (inter action) ja yhdessä pysähtymistä (inter being). Tarvitaan siis ehdottomasti myös yhteistä olemisen tilaa, jossa voi levollisesti unohtaa tavoitteet ja action it. Homo sapiens tarkoittaa viisasta ihmistä – useimmiten tämä viisaus löytyy tiedon sulattelun ja riittävän etäisyyden avulla suuntaamalla tarkkaavuutta myös omiin ja yhteisiin sisäisen ajattelun ja kokemisen prosesseihin.
Työhön sitoutumisen vaikutus on kasvanut ihmisen työn muuttuessa yhä omatoimisemmaksi. Huomattavaa on, että sitoutuminen on valinta, se ei ole tunne, vaikka niin usein puhutaankin. Ja tästä syystä on todella merkittävää, millaiset valinnan edellytykset työpaikalla asiantuntijoillemme rakennamme. Yhteisen vision – tai liiketoiminnan vision – tarjoileminen road show lla toimii hyvänä starttina. Tavoitekeskustelut mahdollisine bonusmittareineen auttavat edelleenkin konkretisoimaan suoritusodotuksia. Vuosisuunnittelupäivät ja check up it ovat tärkeitä suunnan, tekemisen ja resurssien tarkistamiseksi. Kokemukseni onkin, että monilla työpaikoilla käytetään hienosti aikaa tavoitteiden ja tekemisen parissa – mutta silti usein jää fiilis siitä, että yhteinen pysähtyminen jäi tekemättä.
Olen tykännyt pohtia ajankohtaista ”työntekijäkokemuksen” kehittämisbuumia. Itse ymmärrän työntekijäkokemuksen niin, että asiantuntijalle annetaan parhaat mahdolliset edellytykset valita, mihin hän sitoutuu ja minkä eteen on valmis työssään tekemään kaikkensa. Ei ole olemassa prosessia tai putkea, jonka päästä positiivisia kokemuksia tulisi ulos, vaan on ainoastaan mahdollisuus tarjota jokaiselle edellytykset ymmärtää, missä on mukana. Ja tähän on paljon hienoja menetelmiä, joita mm. kognitiivisen psykologian tutkimus on vuosikymmenet tuottanut. ”Kokemus” on aina rypäs vastakkaisiakin ajatuksia, tunteita ja toiveita – parhaimmillaan yksin ja yhdessä kollegojen kanssa. Kokemuksessa on aina osa tietoista ymmärrystä ja tekemistä, mutta vähintään yhtä iso osa omien sanojen ulkopuolella olevaa tietoa ja energiaa, joka löytyy irrottamalla vauhdista. Kokemus syntyy tietoisen toiminnan ja tiedostamattoman olemisen kohtauspisteessä.
Jos kiinnostuit, ota ihmeessä yhteyttä!
Pirjo Nikkilä, Renewal coach & trainer
Missiona inhimillisten resurssien tehokkuus työelämässä
