Ajattelun läpinäkyvyys lisää inhimillistä kilpailukykyä

”Ymmärrän, ymmärrän – mutta ymmärrätkö sää?”, kysyi tyttäreni 5 v. ohjattuani häntä leikkikavereiden huomioinnissa hiekkalaatikolla. Näistä jo aikuistuneen tyttäreni sanoista tuli minulle slogan, joka edelleen haastaa tarkkuuteen päätelmissä. Tyttäreni vastasi minulle tasa-arvoisella kysymyksellä, joka meni suoraan dialogin ytimeen. Kysymys myös muistuttaa minua siitä, ”ettemme työpaikallakaan olisi kuin lampaat” ja automaattisesti omaksuisi totena ääneen sanottuja asioita, mielipiteitä ja muita ajatuksia.

 

Asiantuntijuus on parhaimmillaan ymmärrystä lisäävää ja laadukasta ajattelemista yksin ja yhdessä muiden kanssa. Siinä, missä toiminnan läpinäkyvyyden arvo on vastuullisuudessa, lisää ajattelun läpinäkyvyys mm. työpaikan uudistumiskykyä, hyvää päätöksentekoa ja yhteisöllisyyttä. Asiantuntijaorganisaation kilpailukyky on yhdessä ajattelemisen taidossa. Ja sitäkin voi treenata erilaisin menetelmin.

 

Sanotaan, että on vain todellisuus ja illuusiot. Todellisuuteen kuuluvat asiat, jotka ovat faktisesti totta. Voimme yhdessä havaita ja todeta faktat. Ja illuusioita ovat muut mielemme tuotokset. Usein illuusiot vievät meitä – huomaamattamme. Saatamme uskoa, että asioilla on riippuvuus tai että jotain on pakko tehdä tietyllä tavalla. Faktisesti niin ei ole. Voimme uskoa ajatuksiimme jopa niin syvästi, ettemme edes pohdi vaihtoehtoja. Tai pyydä muiden ihmisten ideoita saadaksemme erilaisia näkökulmia asiaan. Voimme omassa illuusiossamme kuvitella tietävämme tilanteen ja ymmärtävämme ihmisiä, koska niin mieli toimii.

 

Laadukas ajatteleminen lisää inhimillistä kilpailukykyä ja siihen kannattaa investoida. Kuulemani mukaan tuotamme päivittäin noin 60 000 ajatusta valtaosan ollessa roskapostia. Harmillista on, että valtavalla sykkeellä toimiva koneisto ei takaa laatua. Koska ajatukset ovat oman mielemme sisäistä puhetta, ei  edes omiin ajatuksiin voi luottaa ilman huolellisempaa läpivalaisua.

 

Työyhteisöissä yhteinen ymmärrys ja keskeisten asioiden monipuolinen käsittely rakentaa uudistumiskykyistä kulttuuria ja edistää jokaisen ammatillista kehittymistä. Tarvitaan siis kykyä erottaa faktat fiktiosta – kuitenkin hyödyntäen molempia – sekä osaamista tuoda erilainen informaatio läpinäkyvästi esille. Näissä tilanteissa kognitiiviset menetelmät toimivat hyvin ja asiantuntijat omaksuvat ne kohtuullisen nopeasti henkilökohtaisissa valmennuksissa ja ryhmäsparrauksissa.

 

Johtajuuden ja asiantuntijuuden osaamisen ytimestä löytyvät itsetuntemus- ja tietoisuustaidot sekä moninaiset valmiudet ohjata omaa – ja sitä kautta muidenkin – toimintaa kirjavissa tilanteissa. Kun kilpailukyky on erityisesti ihmisistä kiinni, substanssin rinnalla tarvitaan inhimilliseen toimintaan liittyvää menetelmäosaamista. Kun lisäksi on riittävästi yhteistä ”tilaa” ajatella vapaasti, päättää viisaasti ja toimia sen mukaan vastuullisesti, ollaan jo pitkällä uudistumisen tiellä. Tämä on tärkeää, koska kaikki olennainen ei ole näkyvää. Eikä kaikki sanottu faktaa.

 

Niin, kykeninkö todella ymmärtämään tyttäreni tilannetta hiekkalaatikolla? Rehellinen vastaus on ”en”.  Käytännössä en edes yrittänyt, koska ajattelin jo tietäväni tarpeeksi. Kuvittelin, että oma näkökulmani kertoo totuuden.

Jos kiinnostuit, ota ihmeessä yhteyttä!

Pirjo Nikkilä

Renewal coach & trainer

Missiona inhimillisten resurssien tehokkuus työelämässä

 

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: